Korona-arjessa kaikki tunteet ovat sallittuja

Viimeisen kahden kuukauden aikana monien arki on kääntynyt päälaelleen. Uusia toimintatapoja arjen ja etätyön suhteen on tullut kehitettyä. Työt itsessään ovat sujuneet, motivaatiokin on suurin piirtein ollut kohdallaan, ja terveys on pysynyt kunnossa. Tästä huolimatta mielenterveys on ajoittain kärsinyt. Ja samankaltaisia fiiliksiä on varmasti monella.

Tilanne ei ole missään nimessä ollut mielenterveyden suhteen helppo. Vaikka tauti itsessään ei ole löytänyt luokse, on taudin olemassaolo ja poikkeustila luoneet mielenterveydellisiä haittoja. Tauti on luonut pelkotiloja ja ahdistusta, muuttanut arkeamme, sekä samalla eristänyt meidät muista ihmisistä – niin läheisistä kuin työkavereista. Toisaalla tauti on tuonut suurempia murheita – toiset ovat menettäneet läheisensä tautiin. Samalla jo huhtikuun alussa uutisoitiin kotiväkivallan lisääntymisestä taudin aikana.

Elämämme ja arkemme ovat muuttuneet eri tavoin elämäntilanteesta riippuen. Oma tilanteeni on ollut melko helppo – lapsettomassa perheessä etätyöhön siirtyminen on sujunut luonnollisesti ja kaupassa käynti on ajoitettu kerran viikossa yöhön. Tutkimuksen tekeminen etätyössä on ollut helppoa, ja apuraha on mahdollistanut tulolähteen myös tässä tilanteessa. Tästä huolimatta mielenterveydelliset vaikutukset ovat löytäneet myös minut, niin hyvässä kuin pahassa. Muilla tauti on saattanut aiheuttaa suurempia muutoksia ja vaikutuksia:  etulinjassa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, lomautuksen saaneet työntekijät, lapsiperheet, pääsykokeisiin lukevat nuoret tai vanhainkodeissa olevat vanhukset. Ja lista jatkuu.

Pahaa oloa saa kuitenkin kokea, oli elämäntilanne mikä tahansa ja koronan vaikutukset mitkä tahansa. Omia tunteita ja fiiliksiä ei saa vähätellä. Jokainen meistä kokee tilanteen eri tavoin myös mielenterveyden kannalta. Toisille tilanne tuntuu huomattavasti vaikeammalta kuin toisille. Toiset saattavat kokea jopa positiivisia tunteita tilanteessa. Toiset ponnistelevat näiden välimaastossa.

Omalla kohdallani olen toisaalta nauttinut tilanteen tuomasta ”hengähdystauosta”, jossa aikaa on nyt enemmän itselle. Samaan aikaan olen kuitenkin monien etätyötä tekevien ja opiskelijoiden tavoin kokenut yksinäisyyttä ja kaivannut työyhteisöä ja vertaistukea. On myös todettava, että monena päivänä on tullut jäätyä sänkyyn pahan olon takia. Toisinaan on tullut koettua jopa pahaa oloa siitä, miten on nauttinut kotona olemisesta. Ja nämä kaikki tunteet ovat täysin hyväksyttäviä.

WHO julkaisi toukokuussa Policy Briefin mielenterveyteen liittyvistä toiminnallisista ja poliittisista tarpeista korona-aikana. Kirjoituksen mukaan koronan vaikutukset mielenterveyteen näkyvät jo nyt, sillä muutamissa maissa on lyhyessä ajassa todettu masennuksen ja ahdistuksen lisääntymistä. WHO suositteli tukitoimien lisäämistä mielenterveyspuolelle, jotta koronan mielenterveydelliset vaikutukset voidaan minimoida tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä on tärkeää, ettei kukaan jää ongelmien tai pahan olon kanssa yksin. Koronasta huolimatta apua ja tukea pitää pystyä saamaan turvallisesti, oli se sitten ulkopuolisen ammattilaisen apua tai läheisen apua. Matalan kynnyksen apua ja tukea on saatavilla myös puhelimitse. Tarvetta tuelle ja avulle on selkeästi – esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelimen yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti kevään aikana.

Suuri huoli on kuitenkin siinä, että korona-ajan mielenterveydelliset vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään. Vaikka tilanne päättyisi huomenna, jättää korona-aika jäljen meihin jokaiseen. Tilanteen aiheuttamia fiiliksiä ja mielenterveydellisiä vaikutuksia tullaan puimaan vielä pitkään, eikä yksikään fiilis ole nyt tai tulevaisuudessa väärä. 

Yksiselitteisiä ja kaikille sopivia vinkkejä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin ylläpitämisen suhteen korona-aikana on vaikea antaa. Tärkeintä on pyrkiä ylläpitämään omaa hyvinvointia itselle oikeilla tavoilla toisten terveyttä vahingoittamatta, ja samalla antaa tilaa kaikenlaisille tunteille.

Kuva / Norbert Kundrak (Unsplash)

Julkaissut Jenna Grundström

Väitöskirjaa kirjoitteleva sosiologi. Erityisenä mielenkiintona on erilaisten elämänkulkuun liittyvien siirtymien ja muutosten vaikutus mielenterveyteen.

2 vastausta artikkeliin “Korona-arjessa kaikki tunteet ovat sallittuja

  1. Kiitos Jenna, rohkean omakohtainen kirjoitus tärkeästä aiheesta. Koska omia kannustavia sanoja ei tahdo löytyä, siteeraan tässä ainakin meidän 1990-luvun talouslaman lasten muistamaa sanontaa: ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä.”.

    Tykkää

  2. Kiitos kirjoituksestasi ja tärkeän aiheen esiin nostamisesta. Muistutit lukijoita siitä, että kaikki tunteet ovat kriisitilanteessa sallittuja, ja tämä onkin jokaisen tärkeää tiedostaa. Samoin myös muistutuksesi siitä, että tukea ja apua on tarvittaessa saatavilla!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: