Maksukykyinen vai maksukyvytön – nuoralla tanssimisen vaikea taito

Kuva: howtostartablogonline.net (Flickr / Creative Commons Attribution License)

Koronaviruspandemia murjoo taloutta ennen näkemättömällä tavalla ja on pakottanut maan hallituksen miettimään miten olisi mahdollista kurottaa pahimman yli niin, että tomun laskeuduttua jäljellä olisi muutakin kuin konkurssiin ajautuneita yrityksiä ja massatyöttömyys. Yhtenä valituista keinoista konkurssilakia on muutettu pikavauhtia tavalla, joka vähintään tosiasiallisesti rajoittaa velkojan mahdollisuuksia hakea velallisyritys konkurssiin. Lähellä maksukyvyttömyyttä olevalle velallisyritykselle toiminnan jatkaminen kuitenkin monesti merkitsee nuoralla tanssimista.

Konkurssin edellytyksistä – mikä muuttui toukokuun 2020 alussa?

Konkurssi edellyttää (pääsääntöisesti) maksukyvyttömyyttä, sitä että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkansa sen erääntyessä. Koska velallisen maksukyvyttömyyden osoittaminen voi olla velkojalle vaikeaa, konkurssilaki (sen 2 luvun 3 §) sisältää erinäisiä maksukyvyttömyysolettamia. Velallinen voi kumota olettaman ja siten torjua vaatimuksen konkurssistaan esittämällä näytön maksukykyisyydestään. Velallisyrityksiin yleisimmin sovellettu maksukyvyttömyysolettama on ollut niin sanottu kasipäiväinen, se että velallisyritys ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen vastaanottamisesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Konkurssilakia on hiljattain muutettu niin, että väliaikaisesti (1.5.-31.10.2020) kasipäiväinen ei muodosta maksukyvyttömyysolettamaa. Kuitenkin jos kyse on ennen toukokuuta 2020 annetusta konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta tai jos maksukehotus annetaan perustuen jo helmikuussa 2020 tai sitä ennen tapahtuneeseen maksulaiminlyöntiin (jolloin oletettavasti koronapandemia ei ole vielä voinut vaikuttaa ratkaisevasti velallisen kykyyn suoriutua velvoitteistaan), olettama soveltuu.

Lainmuutoksen tavoite on hyvin selvä, nimittäin vähentää velkojien jättämiä konkurssihakemuksia. Lainsäätäjällä on ollut myös huoli siitä, että vaikka ”julkistahot” (Verohallinto ja työeläkeyhtiöt) eivät vallitsevissa olosuhteissa hakisi konkurssia, tiettyjen yksityisvelkojien puolesta toimivat perintätoimistot saattaisivat niin kuitenkin tehdä pyrkimyksenä pakottaa velallinen maksamaan juuri kyseinen saatava. Perustuslailliset ongelmat velkojien oikeuksien rajoittamisessa on tiedostettu, mutta taklattu (yritetty taklata) erinäisillä vasta-argumenteilla (HE 46/2020 vp., s. 4-5 ja 8). Ilmeisesti velkojien asettamista eri asemaan (”ei-koronavelkojat” ja ”koronavelkojat”) ei ole kuitenkaan pidetty ongelmallisena, vaikka ei-koronavelkojilla voi kasipäiväisolettaman nojalla olla koronavelkojia tosiasiallisesti paremmat mahdollisuudet konkurssihakemuksensa menestymiseen. Kenties itse konkurssiin (konkurssimenettelyyn) soveltuvan velkojien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen on ajateltu tekevän tällaisen erottelun merkityksettömäksi tai vähämerkityksiseksi.

Mitä velallisyrityksen johdon (ja omistajan) tulisi lainmuutoksesta ajatella?

Pahin konkurssiuhka on väistynyt ja yrityksen toimintaa voi jatkaa kuten ennenkin ainakin lokakuun 2020 loppuun asti? Mahdollisesti kyllä. Jos kuitenkin yrityksen toiminta on kannattamatonta ja maksukyvyttömyys uhkaa, opettele nuoralla tanssimisen vaikea taito.

Konkurssilaissa tai muussakaan laissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka velvoittaisi yrityksen tai sen edustajan hakemaan maksukyvyttömän yrityksen konkurssiin. Jos kyse on osakeyhtiömuotoisesta yrityksestä (jonka velvoitteista vastaa pääsääntöisesti vain yhtiö itse), houkutus kannattamattoman toiminnan jatkamiseen saattaa olla olemassa.

Toiminnan jatkamisella voi kuitenkin olla hyvin ankarat seurauksensa. Osakeyhtiön johdon tulee huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. Kannattamattoman toiminnan jatkaminen voi olla sitä vain harvoin. Jälkikäteistarkastelussa pelkkä päätöshetken toivo toiminnan kääntymisestä myöhemmin kannattavaksi ei riitä pelastamaan johtoa, vaan johtaa muiden korvauksen edellytysten täyttyessä johdon tuomitsemiseen vahingonkorvausvelvolliseksi yhtiölle (tai sen konkurssipesälle, joka käyttää yhtiölle kuuluvaa kanneoikeutta). Keskeistä korvausvelvollisuuden välttämisessä on dokumentointi, jolla pystyy osoittamaan päätöksenteon perustuneen huolelliseen harkintaan.

Jotta asia ei olisi liian helppo, johto voi joutua korvausvelvolliseksi myös muulla perusteella. Esimerkkejä on monia, kuten negatiivista omaa pääomaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai varojenjakoehdotus, jos varojenjako aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyden. Rikosten polulle taas ajautuu esimerkiksi suosiessa yhtä velkojaa muiden kustannuksella, vaikka tietää yrityksen kykenemättömäksi selviämään velvoitteistaan. Kuitenkin rikoksen tunnusmerkistön täyttää myös esimerkiksi verojen tai veronluontoisten maksujen laiminlyönti.

Nuoralla tasapainoileminen on aidosti vaikeaa. Turvaverkkoja ei yleensä ole ja pudotus alas voi olla pitkä. Laji kysyy jatkuvaa valppautta. Yritystoiminnan nuoralla tanssimisessa se kuuluisa rehellinen konkurssi ja alusta aloittaminen maanpinnalta voi toisinaan olla parempi vaihtoehto kuin nuoraansa hirttäytyminen.

Julkaissut Tuomas Tikkanen

Asianajaja ja oikeustieteen tutkija. Kiinnostuksen kohteita erityisesti varallisuusoikeus ja yhtiöoikeus.

2 vastausta artikkeliin “Maksukykyinen vai maksukyvytön – nuoralla tanssimisen vaikea taito

  1. Kiinnostava kirjoitus, jossa pidin lainmuutoksen tarkastelusta juuri yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien näkökulmasta. Korona-ajan varsin pikaisesti läpi juoksutetusta lainsäädännöstä lienee oikeustieteen tutkijoilla paljonkin sanottavaa ja blogi on siihen oivallinen forum juuri tilanteiden nopean kehittymisen vuoksi.

    Tykkää

  2. Hyvä yhteenveto ja ajankohtainen teema. Konkurssiasioissa ja niiden uutisoinnissa puuttuu lainsäätäjältä ja toisaalta satunnaiselta toimittajalta kuin myös lehdenlukijaltakin paljon taustatietoa siitä mitä yhtiöt, niiden vastuuhenkilöt ja ylipäätään maksukyvyttömyysmenettelyiden tavoitteet ovat. Tämän tyyppistä tietoa pitäisi saada toimitettua lisää kansalaisille ymmärrettävässä muodossa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: